Ei anneta korkeuden huimata !

AMD-Summit-Ridge

Kirjoittaessani tätä on LRMM-kisat Kanadassa kisattu ja vuoden 2017 ensimmäinen maajoukkueleiri tammikuun alussa Teneriffalla vedetty. Ilokseni voin todeta, että Kanadasta saatiin hyviä tuloksia ja leirilläkin oli mukana aidosti aikuinen aikuisten maajoukkue. Kanadan kisassa mukana oli myös erittäin kokenut joukkue suhteessa viime vuosina totuttuun. Haluan painottaa, että parhaat tulokset tehdään lähes poikkeuksetta aikuisiällä ja on erittäin arvokas asia, että olemme onnistuneet luomaan ympäristön jossa uimarit haluavat jatkaa uraansa pitkälle aikuisuuteen. Siitä kiitos uimareille ja valmentajille ympäri Suomen.

Suomalainen huippu-uinti on kavunnut viime vuosina hyvin lähelle huippua. Meillä on jo kymmenkunta uimaria jotka pystyvät uimaan säännöllisesti arvokisoissa finaaleihin ja jopa taistelemaan siellä mitaleista. Olemme siis niin lähellä vuoren huippua, että voisi alkaa jo huimaamaan. Olemme kuitenkin päässeet tänne asti määrätietoisella työllä ja jatkamalla tätä oppimista ja työntekoa voimme luottaa siihen, että uimarit kehittyvät jatkossakin. Meidän ei siis tarvitse tehdä suuria rakenteellisia muutoksia vaan tukea nykyistä kehitystä edelleen. Kehitysaskeleiden ei tarvitse olla enää suuria olemmehan jo kutkuttavan lähellä huippua kärkiuimareidemme kohdalla mutta haastavimpia ovatkin juuri ne viimeiset pienet askeleet.

Syksyn ja talven aikana on suunniteltu tulevaa yhdessä eri tahojen kanssa. Nostan tässä esille muutamia keskeisiä asioita joihin tulemme panostamaan kun jatkamme matkaamme tällä olympiadilla.

  1. Huippuryhmän valmentajien sparraustiimi
  • Tulemme käynnistämään yhdessä Olympiakomitean kanssa tammikuussa 2017 huippuryhmän valmentajista kootun tiimin joka tulee kokoontumaan säännöllisesti Skypen välityksellä. Ryhmän koko on neljä henkeä. He sparraavat toisiaan ja käyvät läpi uimareiden tilannetta yhdessä. Jokaisella on ryhmässä oma roolinsa ja ryhmän vetäjänä toimii Marko Malvela. Tämän lisäksi he tulevat toimimaan valmentajina ja luennoitsijoina maajoukkueen tapahtumissa minun kanssani. Sparraustiimin tuottamaa tietoa tullaan jakamaan maajoukkueen tapahtumissa ja myös esim. SM-kisojen valmentajaklinikoissa jne.
  • 2.Biomekaniikka ja teknologia
  • Maajoukkueen käytössä olevaa videoanalyysijärjestelmää on kehitetty jatkuvasti ja tulemme jatkamaan laitteiston kehittämistä. Laitteistoon pystytään nyt esim. integroimaan uutta älylättäri teknologiaa. Nuorten olympiavalmentaja Antti Kauhasen toimenkuvaa on kehitetty niin, että hän pystyy jatkossa keskittymään kokonaan biomekaniikan ja teknologian kehittämiseen. Antti tulee säännöllisesti jakamaan saatua tietoa ja hän pystyy nyt tuottamaan uutta tietoa entistä paremmin.
  • 3. Huippuosaamista valmentajien käyttöön
  • Tarvitsemme uusia ajatuksia nykyisen osaamisemme kehittämiseksi. Tulemme jatkossa säännöllisesti tuottamaan Suomeen kerran vuodessa huippuosaajia maailmalta. He tulevat työskentelemään maajoukkueen kanssa ja myös pitämään avoimen valmentaja seminaarin. Pyrin löytämään osaajia eri profiileilla jotta uutta tietoa saataisiin mahdollisimman monipuolisesti valmentajien käyttöön.
  • Tulemme myös järjestämään säännöllisesti syksyllä ja keväällä lajifoorumeita joissa tarkoituksena on pohjustuksen jälkeen aikaansaada kehittävää keskustelua valmentajien kesken käytännön valmennukseen liittyvissä asioissa.
  • 4. Erikoistuminen ja yksilöllinen valmennus
  • Suomen suurimpien uimaseurojen ja kaupunkien edustusryhmissä harjoittelee suurin osa maamme huipulle pyrkivistä uimareista. Suurissa ryhmissä kuitenkin usein haasteena on valmentajan ajan riittävyys. Myös erikoistuminen on usein haastavaa kun ratatilaa on rajallinen määrä. Myös seura haluaa valmentajalta paljon asioita. Tässä kohtaa oleellinen kysymys on valmentajan työn arvostus. Valmentajan työnkuva ja tuki jota hän saa arjessa ovat ratkaisevassa roolissa kun mietitään valmentajien mahdollisuuksia panostaa aikuisuimareihin ja aitoon erikoistumiseen päälajeihin. Onko päävalmentajalla esim. mahdollisuus käyttää apuvalmentajia tai mahdollisuus vaikkapa järjestää muutaman kerran viikossa erikseen harjoitukset vain aikuisille tai vain matkureille tai sprinttereille jne. Näitä ja monia muita tähän teemaan kuuluvia asioita tullaan käymään läpi yhdessä HUIMA-seura prosessissa. Pyritään yhdessä löytämään vastauksia näihin kysymyksiin jotta näkisimme Tokiossa 2020 uimareita Suomesta myös suurimpien seurojen seuraryhmissä valmentautuneena.
  • 5. Tokio 2020 projekti
  • Tulemme käynnistämään 2018 alkuvuodesta projektin kohti Tokion kisoja. Projekti tulee olemaan melko kevyt koska maajoukkueen perustoiminta tulee jatkumaan vahvana vuositasolla. Projektiin valitaan huippuryhmän lisäksi uimareita maajoukkueesta ja nuorten maajoukkueesta. Projektissa tullaan tekemään leiritys kerran vuodessa Japanin suunnalla sekä viestinnän keinoilla edistämään projektin uimareiden mahdollisuuksia panostaa huippu-uintiin.
  • 6. Maajoukkueen tukitiimi
  • Maajoukkueuimareiden tukena tulee jatkamaan tuttu tukitiimi jossa mukana ovat fysioterapia tiimi, urheilupsykologi, lääkäri, tiedottaja, biomekaanikko ja jo edellä mainittu valmentajatiimi. Jatkuvuus luo tuloksia kun toimintatapoja voidaan vakioida ja kehittää entisestään.
  • 7. Lajianalyysi
  • Olemme käynnistäneet KIHU:n johtamana lajianalyysiprojektin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lajianalyysi uinnista Suomen uintivalmentajien käyttöön. Projektin vetäjänä toimii Ari Nummela Kihusta. Projektin ensiaskeleet on jo otettu.
  • 8. Lapsissa on tulevaisuus
  • Haluamme myös varmistaa, että Suomesta tulee jatkossakin loistavia uimareita maailman huipulle. Pohja aikuisiän tuloksille ja elinikäiselle uinti-intohimolle tehdään jo lapsena ja paras tapa hyvän monipuolisen harjoittelun varmistamiseksi on osaava koulutettu valmentaja/ohjaaja. Pyrimme tukemaan kokeneiden ja koulutettujen valmentajien hakeutumista lapsuusvaiheen valmennukseen. Suurena asiana tässä on valmennuksen arvostus. Lapsuusvaiheen valmennuksen tulisi olla yhtä arvostettavaa kuin huippu-vaiheen valmennus. Olemme jo saaneet hyviä esimerkkejä johtavilta suomalaisilta uimaseuroilta jotka ovat palkanneet lapsuusvaiheen valmentajiksi kokeneita ammattilaisia. Tätä kehitystä haluamme jatkaa tulevaisuudessakin.

Tässä oli muutamia oleellisia asioita joihin tulemme keskittymään lähivuosina. Uskon, että näillä ja monilla muilla keinoilla pystymme yhdessä jatkamaan hienoa kehitystä suomalaisessa uinnissa.

Valmentajan osaaminen kaikissa muodoissaan on oleellisen tärkeää. Yhtä tärkeää on se, että hän saa käyttää energiansa oleelliseen eli käytännön valmennukseen ja sitä arvostetaan. Laitetaan siis katseet teräviksi ja määrätietoisesti lähdetään yhdessä ottamaan niitä pieniä askelia eikä anneta korkeuden huimata vaan nautitaan hyvistä näkymistä.

Golden coaches clinic

Terveisiä Kanadasta. Olin tänään kuuntelemassa Michael Phelpsin valmentajaa Bob Bowmania seminaarissa täällä. Hän esitteli harjoittelua Michaelin noustessa huipulle 15-20 vuoden iässä. Tässä kuvina esimerkki settejä. Pääpointteina: Harjoitteli 360 päivää vuodessa. Vetomäärien hallinta aina mukana pääsarjoissa. Samat setit toistuivat ikäänkuin testeinä vuosien varrella. Perustason on oltava riittävän kova jotta voidaan olettaa, että se voidaan saavuttaa kovassa kisassa. Esim. Uimarin pitää pystyä uimaan vuoden aikana 50 kertaa eritttäin kovaan tavoite aikaan jotta sama voitaisiin saavuttaa kisassa.
Hän uskoi myös toistojen voimaan ei yksittäisten kovien vetojen. Kuivaharjoittussa pelkkää kuntopalloa ja omaa painoa.

Ja tavoitteen asettelussa median suuntaan let the swimming do the talking.

Bowmanin luennon lisäksi mielenkiintoinen luento oli uusi Seelantilaisten luento viimeistelyn eri lähestymistavoista. Siitä lyhyenä yhteenvetona voidaan sanoa, että suurimmat ongelmat viimeistelyssä esiintyvät kun muutetaan harjoittelukauden totuttua rytmiä liian paljon.

Hyvän esityksen veti myös Britannian päävalmentaja jolta sain hyvää vahvistusta omille ajatuksilleni tutun tiimin kasaamisesta maajoukkueuimareiden tueksi. Hän painotti tiimin jäsenten yhteistoiminnan sujumisen merkitystä ja sitä, että kaikkien alojen osaajien tulee olla samalla team playereita. Juuri näin olen pyrkinyt maajoukkuettamme kehittämään.

Vahvana teemana useassa luennossa oli myös teknologian eri muotojen mukaan tulo valmennuksen tueksi. Suomessa olemme kehittäneet videoanalyysiä ja haluamme olla mukana tukemassa älylättäriteknologian integroimista nykyiseen videojärjestelmään ja myös kärkiuimareiden arkeen. Mielestäni biomekaniikka on oleellinen osa nykypäivän valmennusta ja siihen tulee panostaa.

 

Miten päästään Olympialaisiin ?

Olen saanut seurata vuosien varrella läheltä mahtavien uimareiden ja valmentajien tekemistä. Osa niistä on johtanut uskomattomaan menestykseen. MM-mitaleihin ja Euroopan mestaruuksiin, kylmiin väreisiin ja sinivalkoisiin sydämiin ja sitä kautta myös niihin kaikkien unelmoimiin Olympialaisiin. Miten se on ollut mahdollista ? Kiteytän seuraavassa omasta näkökulmastani asioita jotka ovat mielestäni avainasemassa uimarin ja valmentajan polulla kohti suurta unelmaa.

WP_20160414_10_38_44_Pro

There can be miracles when you believe

  • Klisee mutta niin totta. Jos et usko siihen, että pystyt on tie eteenpäin paljon paljon kivikkoisempi. Jokainen Olympiavoittaja on joskus ollut epävarma juniori ja hänen valmentajansa aloitteleva haparoiva valmentaja. Uskomalla omiin kykyihin ja siihen, että kaikki on mahdollista voi saavuttaa uskomattomia asioita.

Menestys on ansaittava

  • Oikoteitä ei ole. En ole tavannut yhtään uimaria tai valmentajaa joka olisi päässyt tuurilla menestykseen. Jokaisen meidän on tehtävä oma polkumme ja löydettävä tiemme menestykseen. Se tie ei ole suora viiva tai lineaarinen kaari. Siihen mahtuu matkalle kivikoita ja mahtavia auringon nousuja ja laskuja. Ota jokaisesta opiksesi ja tartu seuraavaan mahdollisuuteen.

Ole hyvä jossain

  • Et voi olla hyvä kaikessa. Valitse siis oma polkusi ja päätä tulla hyväksi siinä. Jos olet keskimäärin hyvä kaikessa et ole hyvä missään. Maailman parhaat ovat epätäydellisiä mutta pahuksen hyviä siinä missä ovat hyviä.

Ole pitkäjänteinen mutta lyhytnäköinen

  • Matkalla huipulle pitää olla sitkeä ja nähdä kauas mutta samalla tarttua hetkeen ja läsnä oleviin mahdollisuuksiin. Pelkkä tähtääminen vaikkapa neljän vuoden päähän ei riitä. Pitää olla läsnä jokainen päivä ja sentti sentiltä raapia itseään hiljalleen kohti tavoitetta. Matkalla on helppoja jaksoja jolloin edetään harppauksin ja jaksoja jolloin ainoa keino eteenpäin menoon on pieni askel taaksepäin.

Pidä omat lähellä ja muut sopivan lähellä

  • Kun alat olemaan jossain hyvä se alkaa kiinnostamaan muita. Siinä vaiheessa mieti mikä on oma lähipiirisi ja pidä heidät lähellä ja muut sellaisella etäisyydellä, että saat oikeasti tehdä vain sitä missä olet tullut hyväksi ja missä voit tulla vielä paremmaksi.

Voittaminen on brutaalia

  • Jos haluat voittaa sinun on oltava oikealla tavalla itsekäs ja häikäilemätön mutta samalla muistaa, että tämä on vain urheilua. Jos nyrkkeilijä haluat tyrmätä ihmisen se vaatii tyrmäysiskun eikä se varmasti tunnut kummastakaan hyvältä. Samalla tavalla uimarin on uskallettava ottaa omaa tilaa ja aikaa tehdäkseen suorituksen jolla tyrmää muut. Jos haluat olla ensimmäisenä maalissa sinun on oltava parempi kuin muut.

Uimari/valmentaja paria ei voi sivuuttaa

  • Jokaisen huipulle päässeen uimarin takana on ollut sitoutunut valmentaja. Jos molemmat muistavat arvostaa toisiaan matkalla on tie huipulle paljon helpompaa.

Ja sitten kun se hyvä hetki tulee ja onnistut muista nauttia siitä oikeasti

  • Ja myöhemmin oppia siitä mikä meni hyvin. Meillä on aivan liian usein tapana katsoa virheitä. Voittajat katsovat omia vahvuuksiaan ja tekevät niistä entistä parempia.

Kaikille tulevaisuuden voittajille ja unelmoijille terveisiä Rion Test Event kisasta. Olympia allas on nyt valmis ja päästään testaamaan.

WP_20160415_09_02_11_Pro

Uimarin polun huippuvaihetta parhaimmillaan

Aluksi muutama oleellinen kysymys ja suuria sellaisia kun ajatellaan, että uimari on parhaimmillaan noin 24-26 vuotiaana.

Mitkä asiat poikkeavat huippuryhmän harjoittelussa juniori ikäisten harjoittelusta ?

Mitä asioita pitää korostaa jotta seuraava askel junioritasosta eteenpäin voidaan ottaa ?

Näihin kysymyksiin vastattiin hyvin pitkälle huippuryhmän Rion leirillä.

Olympialaiset häämöttävät edessä ensi kesänä. Tämän vuoksi matkustimme leirille Rioon tutustumaan ympäristöön ja ilmastoon sekä harjoittelemaan kolme viikkoa laadukkaasti. Leirillä nuorin urheilija oli 23-vuotias. Lähes kaikilla uimareilla oli oma valmentaja matkassa. Matkassa oli myös fysioterapeutti ja uusi kylmä allas palautumista edistämään. Altaalla oli takatuellinen starttipalli ja kaksi erillistä kuntosalia. Meillä oli apunamme myös 24 h paikallinen opas asioita helpottamassa ja ongelmia ratkomassa. Käytännössä saimme aina vapaasti päättää milloin harjoitus alkaa ja loppuu ja kaikilla oli aina oma ”kaista” käytössä altaassa. Emme siis joutuneet kiertämään rataa. Pienenä haasteena oli kuumina päivinä altaan veden lämpötilan nousu mutta pyrimme ratkomaan asiaa aloittamalla harjoitukset aamulla tarpeeksi aikaisin ja illalla riittävän myöhään. Leirin aikana pääsimme myös tutustumaan olympiakylään ja altaaseen mikä oli erittäin hyvää kokemusta kesän kisoihin matkaaville.

Mitkä asiat siis poikkeavat junioriryhmien harjoittelusta eniten ? Tässä vaiheessa kun urheilijat ovat jo aikuisia ja lähellä maailman kärkeä on harjoittelun oltava hyvin yksilöllistä. Jokaisella on siis hyvin tarkkaan suunniteltu oma ohjelma leirillä mutta pyrimme myös tekemään mahdollisuuksien mukaan harjoituksia yhdessä. Myös kuivaharjoitukset on suunniteltu hyvin yksilöllisesti mutta osa tehdään myös yhdessä. Palautumisen edistäminen ja oman kehon kuunteleminen ovat avainasemassa. Kun päämatkan kesto on 21 sekuntia tai 15 minuuttia tulee harjoituksen olla täysin erilaista. Yksi suuri ero on myös se, että huippuryhmän uimareilla harjoitukset ja niiden sisältö on hyvin pitkälle johdettu kisasuorituksen tarpeista. Uidaan omaa kisavauhtia erilaisia matkoja ja harjoitellaan kisasuorituksen osa-alueita. Juuri tämän vuoksi on tärkeää, että mukana on myös oma valmentaja ja jos oma valmentaja ei pääse mukaan ollaan ennen leiriä ja leirin aikana tiiviisti yhteydessä valmentajaan. Mutta varmasti se kaikkien suurin asia on sitoutuminen harjoitteluun. Huippuryhmän kanssa on varmaa, että altaalle tultaessa jokainen aloittaa välittömästi oman lämmittelyohjelman tekemisen altaan reunalla keskittyneesti. Heille saa mieluummin sanoa, että muista levätä ja kevennä tästä hieman kuin toisin päin. Jokaisella on siis tavoitteen joihin he sitoutuneesti pyrkivät. Yksi asia joka myös korostuu on ongelmatilanteiden ratkominen. Ongelmatilanteen eteen tullessa ei jäädä voivottelemaan asiaa vaan tartutaan heti asiaan käsiksi ja yhdessä pyritään ratkaisemaan tilanne. Sen sijaan, että käytettäisiin energiaa asioista valittamiseen voidaan suunnata se energia asioiden paremmaksi tekemiseen.

Mitä siis junioriuimarin tulisi kehittää jotta hänestä jonain päivän tulisi huippuryhmän aikuisuimari ? Juniori vaiheesta eteenpäin siirryttäessä on oleellista yksilöllisyyden lisääntyminen ja erikoistuminen. Me kaikki olemme erilaisia ja meillä on erilaisia tarpeita. Tämän vuoksi on erittäin oleellista, että aikuisvaiheen harjoittelussa harjoittelu suunnitellaan yksilön tarpeiden näkökulmasta ei pelkästään ryhmän. Pikkuasioita tulee siis jatkuvasti hioa paremmaksi. Harjoittelun tulee myös olla johdettu päämatkan tarpeista ja harjoittelun tulee jatkuvasti kehittyä juniorivuosista. Harjoittelun sisältö on yksilöllisempää mutta harjoittelun vaativuus korkeammalla tasolla kuin juniorivuosina. Aikuisella palautuminen on erilaista kuin juniorilla ja tämä tulee ottaa huomioon harjoituksia suunniteltaessa.

Rion leirillä näimme aidosti aikuisten harjoittelua eli uimarin polun huippuvaihetta parhaimmillaan. Jos haluamme kehittää parempia aikuisuimareita tulisi harjoittelun myös seuroissa ottaa selkeä kehitysaskel juniorivuosien jälkeen aikuismaisen harjoittelun suuntaan.

On tulossa mielenkiintoinen uintivuosi 2016. Asioita voi aina tehdä hieman paremmin eli ei muuta kuin tekemään !

 

Miten Messistä tuli hyvä ?

Uintiharjoittelussa lähes aina keskeisessä roolissa on valmentajan tekemä harjoitus jonka uimarit toteuttavat ennalta suunnitellun mukaan. Harjoitus kestää tunnista noin kahteen tuntiin ja siinä uidaan yleensä rataa kiertäen ryhmässä erilaisia matkoja ja erilaisilla nopeuksilla sekä tauoilla. Haluaisinkin nyt pohtia hieman sitä voisiko harjoituksessa tehdä asioita eri tavoilla ?

Useissa yksilölajeissa harjoittelua tehdään varsin poikkeavasti uinnista. Suuri osa harjoitteista tehdään itsekseen valmentajan ohjeiden mukaan. Valmentaja on paikalla suuressa osassa harjoituksia mutta ei kaikissa. Esimerkiksi peruskestävyyttä kehittävät harjoitteet tehdään usein itsekseen ja vasta kisavauhtisiin suorituksiin otetaan mukaan kirittäjä maksimaalisen yrityksen takaamiseksi. Tässä on se hyvä puoli, että oman vauhdin pystyy paremmin säätelemään kun edessä ja takana ei tule muita. Altaassa tämän toteuttaminen on haastavampaa mutta ei mahdotonta. Leikitään vaikka ajatuksella, että allasaikaa on kaksi tuntia ja valmentaja on määrittänyt, että urheilijan tulisi tänään tehdä tunnin kestävä peruskestävyys sarja jota ennen on alkulämmittely ja lopuksi pieni loppuveryttely. Tällöin uimarit voisivat aloittaa harjoituksen tekemisen kun ovat siihen valmiita ja tehdä nopeudet yksilöllisesti. Jokaisen harjoitus tulee tehtyä alusta loppuun tehokkaasti ilman pitkiä taukoja hitaampien valmiiksi tulemisen odottamisessa tai ilman liian kovia nopeuksia kun yritetään pysyä nopeampien mukana. Harjoituksen aikana kuitenkin altaassa ovat myös ryhmän muut uimarit joten sosiaalisuuttakin ehtii vaalimaan muiden kanssa ennen ja jälkeen harjoituksen. Tällainen harjoitusmuoto toki sopii vasta hieman vanhemmille uimareille mutta siihen suuntaan voidaan kannustaa hiljalleen harjoittelun kehittyessä.

Toinen asia jonka nostan pohdintaan on yksilöllinen taidon kehittäminen. Miten Messistä tuli niin hyvä ? Tai miten Boltista tuli niin nopea ? Maailman parhaiden urheilijoiden tarinoita kuunnellessa usein toistuu sama asia, he ovat harjoitelleet itsekseen normaalien harjoitusten lisäksi. He ovat siis saattaneet jäädä harjoituksen jälkeen hiomaan taitojaan omalla ajallaan. Heitänkin pallon ilmaan suomalaisille uimareille ja valmentajille. Pitäisikö harjoituksessa jäädä lopuksi aikaa omien taitojen hiomiseen rauhassa ilman lähtöjä ja kiirettä. Uimarit voisivat tehdä vaikka startteja rauhassa detaljeihin keskittyen ilman ajanottoa tai vaikkapa hio vapaauinnin käsivetoa rauhassa valmentajan antamien ohjeiden mukaan. Uskoisin, että kun tällaista valmennuskulttuuria alettaisiin luomaan ryhmään se johtaisi hyvään kehitykseen taidon kehittymisessä. Taidon kehittymisessä aika ja asioiden hahmottaminen ja niiden ymmärtäminen ovat erityisen tärkeässä asemassa.

Uskaltakaa siis antaa uimareiden tehdä harjoituksia myös itsenäisesti. Se johtaa paremmin kohdistuneeseen yksilöllisempään harjoitukseen ja ajan antaminen taidon kehittämiseen taitojen ymmärtämiseen. Valmentaja voi silti olla läsnä mutta enemmän ohja

Pisan tornin uusi parveke

Uintivalmennuksessa tekniikan opettaminen korostuu tärkeänä asiana. Omassa roolissani maajoukkueen valmentajana törmään melko usein tilanteeseen jossa tekniikan opetus on tehty uimareille liian monimutkaiseksi. Drillien ja hienojen teknisten apuvälineiden repertuaari on mittava. Altaassa tehdään jos jonkinlaisia harjoitteita joiden tarkoituksena on auttaa uimaria oppimaan tekniikkaa pikku detaljeihin asti. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään hetki ja yrittää nähdä metsä puilta. Osaako uimarini perusasiat kunnolla ? Pisan torniinkin voi rakentaa uuden parvekkeen mutta pahus kun se koko talo on kuitenkin edelleen vino…

Kun tulee se hetki jolloin uimari saapuu tekniikkakuvauksiin maajoukkueleirille päästään usein heti pyhimmän äärelle. Löydämme usein kehitettävää aivan perusasioista. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Startissa veteenmeno vaihe (Liian iso pinta ala, liian jyrkästi veteen, kädet auki veteen tullessa)
  • Delfiinipotkut liian suuria (2-3 krt vartalon varjoa suurempia) tai potku tulee pelkästään säärellä
  • Läpivedossa kaarelle tavutus ennen potkua (voimantunne vs. vastus)
  • Seinästä ponnistuksessa jalat limittäin tai aivan vierekkäin
  • Aloitetaan potkut heti kun jalat irtoavat seinästä
  • Hengitysrytmi säätelee uintia liikaa esim. vapaauinnissa. Hengitys ulos aloitetaan siis liian myöhään ja näin hengitys jää liian myöhäiseksi
  • Pää pystyssä liukuasennossa
  • ”Latausliike” ennen käännösliikkeen aloitusta

Tässä muutamia yksikertaisia esimerkkejä leirien palautteesta. Asioiden opettaminen tulisi mielestäni olla riittävä helppoa. Siis yksinkertaisia harjoitteita monimutkaisten sijaan. Urheilijan tulee ymmärtää mitä tehdään. Siis oikeasti ymmärtää. Opetelkaa vaikka starttia siten, että ensin hyppäätte aivan liian korkealle ja koitatte siitä sujahtaa veteen niin, että liike-energia säilyy. Sitten hieman matalammalle jne. kunnes oikea kulma löytyy. Sitten vaikka startteja kädet kyljissä. Siinä oppii hyvin suuntaamaan liikkeen veteenmenossa eteenpäin. Ja lopuksi normaaleja startteja mutta teemalla kuka pääsee pisimmälle liukumalla ilman potkuja (yleensä joku tytöistä voittaa jätkät…).

Opetuksessa siis perusteet kuntoon ennen vaikeampien asioiden opettamista ja riittävän simppeleillä ohjeilla. On myös oleellista varata riittävästi aikaa taitojen opetukselle kun siihen ryhdytään. Jos taitojen opetusta vain raapaistaan harjoituksen aikana on uimarin vaikea oppia taitoa kokonaan. Roomaakaan ei rakennettu päivässä.

Mahtavia SM-kisoja odotellessa !

Jon Rudd tulee käymään

Tampereen GP:n yhteydessä saamme avuksemme mm. Ruta Meilutyteä ja Benjamin Proudia valmentavan Jon Ruddin. Pääpainopiste hänen käynnillään on huippuryhmän uimareiden ja valmentajien kanssa työskenteleminen mutta päivää ennen GP kisaa 22.4 hän pitää myös klinikan uintivalmentajille. Klinikan tarkoituksena on valottaa hänen näkemyksiään uimarin polusta huipulle. Siitä mitä asioita hän näkee tärkeiksi juniorien valmennuksessa vuosien aikana. Altaassa on tarkoituksena vetää demo jossa hän käy läpi tekniikka ja taitoharjoittelua ei pelkästään maailman huipuilla vaan myös nuoremmille junioreille suunnattuna. Allasosuuden jälkeen on vielä kuivaharjoitusdemo samalla teemalla. Seminaari tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen ja mahtava mahdollisuus uuden oppimiseen.

Paikkoja seminaariin tulee olemaan rajoitetusti n. 45 kpl koska kaikkien altaalla olevien pitää nähdä ja kuulla mitä asioita altaassa tehdään. Olkaa siis valppaina kun ilmoittautuminen alkaa.

Me valmentajat kaipaamme säännöllisesti uusia ajatuksia valmennuksemme tueksi. Juuri siksi on tärkeää saada säännöllisesti inputtia ulkopuolelta. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että muistamme suhteuttaa asiat omaan ympäristöömme omalla tavallamme. Liittää siis omaan osaamiseen aina pieniä lisäosia jotta osaamisesta rakentuu valmennusuran aikana oman näköinen vahva kokonaisuus.

What it takes Suomen uinti ?

Olympiavuoden alkuun on taas hyvä palata blogin pariin tauon jälkeen. Tarkoituksenani on jälleen kirjoitella säännöllisesti juttuja ja haastaa myös muita kirjoittamaan blogiin. Pyrin pitämään kirjoitukset vapaamuotoisina ja ns. epävirallisen muotoisina. Enemmän siis ajatuksen virtaa ja pohdintaa kuin pykäläkielellä kirjoitettua faktaa. Aiheita on kertynyt paljon ja alan purkaa niitä jostain päästä. Lukijat saavat taas ehdottaa myös minulle toiveaiheita niin pyrin jollain aikajänteellä niihin paneutumaan.

Tätä kirjoittaessani istun Rion hotellin aulassa ja ulkona on +29 c ja sataa. Kosteus on käsin kosketeltavaa mutta nyt me tiedämme millaista Rion ilmasto on. Meitä kohtaan on ollut täällä paljon kiinnostusta mediankin puolelta ja meitä on kohdeltu enemmän kuin hyvin. Uintilehdestä voi lukea ajatuksiani leirin kulusta valmennuksen näkökulmasta.

Mediaa

Mediaa

Tähän blogiin ajattelin kuitenkin nostaa esiin käymämme keskustelun/ryhmätyön leirin alkutaipaleelta.

Pyysin uimareita ja valmentajia pohtimaan teemaa ”What it takes to be up there ? / mitä huipulle pääseminen vaatii ?” Kun ottaa huomioon, että pohtijoina olivat meidän tämän hetken kärkiuimarit ja heidän valmentajansa on varmasti mielenkiintoista käydä hieman läpi tuloksia.

Kaikki nostivat esiin pitkäjänteisyyden ja selkeät tavoitteet sekä sitoutumisen tekemiseen. Myös itsensä tunteminen ja kuunteleminen olivat kaikille tärkeitä. Elämän balanssi tuli myös esiin. Balanssilla tässä tarkoitettiin sitä, että urheilijan tulee olla urheilija 24/7 mutta samalla säilyttää elämässä myös sopiva määrä vastapainoa uinnille. Se miten paljon vastapainoa kullakin on on hyvin yksilöllistä. Huipulle päästäkseen on urheilijan oltava myös terveesti itsekäs ja osattava priorisoida asioita oikeaan suuntaan. Pienet valinnat arjessa hyvin pitkälle säätelevät sitä mihin suuntaan aletaan kulkemaan. On myös osattava reagoida muuttuviin tilanteisiin koska kaikkea ei voi suunnitella etukäteen.

Itseensä luottaminen ja itsensä jatkuva uudelleen haastaminen tekemään asioita paremmin olivat tärkeitä teemoja. Tietysti myös riittävään lepoon haluttiin kiinnittää huomioita.

Lopuksi varsinkin valmentajien keskustelussa korostui kurinalaisuus (itsekuri). Jokaisessa harjoituksessa pienet asiat voi tehdä kohtuullisesti tai loistavasti ja näistä valinnoista kertyy sellainen massa valintoja joka hyvin pitkälle ohjaa urheilijan kehitystä. Jos urheilija ei tee harjoituksia itselleen ei uran kehitys johda kovinkaan pitkälle.

Tässä alla vielä kuvina mietinnän tuotoksia. Hyvää alkanutta uintivuotta kaikille !

WP_20160120_14_06_06_Pro WP_20160120_14_06_20_Pro WP_20160120_14_06_33_Pro WP_20160120_14_06_42_Pro

Valmentajaklinikka LRSM uinneissa

SM-kilpailuiden yhteydessä torstaina 19.11 kello 15.00-16.30 Espoonlahden uimahallissa (kuntosali).

Aiheina klinikalla käydään seuraavia asioita.

Yleistä

  • Jari Varjonen

Kilpailujärjestelmän päivitystyöryhmän terveiset

  • Riku Riikonen / Olli Kantola

Konkretiaa uintitekniikasta. Mitä on opittu uuden analyysilaitteiston avulla ?

  • Antti Kauhanen