Kokemuksia IKMJ-kisareissulta -Marjoona Teljo-

Ikäkausimaajoukkue kävi kisaamassa Korfulla Multination tapahtumassa ja jäi tästä vielä neljäksi päiväksi leirille. Kisa oli tänäkin vuonna hyvin kovatasoinen ja palkintopallisijat jäivät tällä kertaa unelmaksi. Uimarit suoriutuvat kisareissusta kuitenkin hyvin mallikkaasti ja monella kunnon ajoittaminen oli valmentajien kanssa sujunut hyvin kohdalleen. Suurin osa uimareista ui ennätyksiään ja ikäluokkansa Suomen kärkiaikoja.

Mukana meillä oli monta uimaria ns. nuoremmasta ikäluokasta, jotka näin ollen kisasivat vuotta vanhempia kilpakumppaneitaan vastaan. Pieni tilastollinen tarkastelu kisojen jälkeen kuitenkin osoitti, että parhaalla porukalla oltiin matkassa eikä maajoukkueen ulkopuolelle jäänyt mitalisijoista taistelevia uimareita.  Lisäksi meillä oli kaikissa lajeissa edustus ja uimarit pääsivät uimaan omia päälajejaan. Niinpä voinemmekin jatkaa kyseisellä valintamenetelmällä myös ensi kaudella.

Ero muiden maiden kärkeen oli kuitenkin suhteellisen huima ja huomioni kisoja seuratessani kiinnittyi mm. seuraaviin asioihin:

-          Monellakaan uimarillamme ei ollut ohjeistusta kilpailua edeltävien päivien harjoitteluun eikä heillä itsellään oikeastaan ollut tietoa, mitä tällöin tulisi altaassa tehdä

-          Monelle ko. kisa oli ensimmäinen ulkomailla ja täten jännitys myös sen mukainen

-          Lämpimästi pukeutuminen altaalla oli osittain puutteellista ja erityisesti kenkien puuttuminen oli huolestuttavaa, koska lattiakaakelit olivat hyvin viileät

-          Vauhdinjako muodostui erittäin haastavaksi, koska vieruskaverit lähtivät vierellä kovaa. Meidän uimarimme lähtivät hienolla asenteella mukaan kilpailuun, mutta tämä luonnollisesti kostautui matkan edetessä

-          Reaktiot ja itse startti olivat monella todella heikot ja 15m kohdalla oltiin jo selvästi kilpakumppaneita jäljessä

-          Erityisesti vapaauinnissa muiden maiden uimarit potkivat huomattavasti enemmän uinnin aikana

Lisäksi voisi todeta monen meidän uimarimme olevan vielä hyvin lapsenomainen ja vasta kehityksensä alkuvaiheessa. Totuus varmasti on, että murrosikä tulee meillä hieman myöhemmin ja varsinkin eteläeurooppalaisiin verrattuna pelkästään fyysiset ominaisuudet ovat aivan eri tasolla. Jos katsotaan kuitenkin esimerkiksi nuorten maajoukkueen menestystä vastaavissa kisoissa, voidaan ehkä hieman huokaista helpotuksesta. Myös suomalainen nuori saa kasvupyrähdyksensä ja laadukkaan ja riittävän harjoittelun seurauksena hänellä on yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä kuin kilpakumppaneillaankin. Tämä vaatii vain uskoa kovaan työhän ja sen pitkäjänteistä tekemistä pilke silmäkulmassa.

Marjoona Teljo

Ikäkausikoordinaattori

Tallennettu kategorioihin Vierailevat kirjoittajat, Yleistä | Jätä kommentti

Korkeanpaikan projekti polkaistu käyntiin

Suomen Uimaliiton Kihun kanssa yhteistyössä toteutettava korkeanpaikan projekti (KOP) on nyt virallisesti saatu käyntiin. Projektiin otettiin mukaan hakemusten perusteella  kymmenen uimari-valmentaja paria. Ensimmäinen leiri tulee olemaan elokuun puolesta välistä syyskuun puoleenväliin. Ensimmäiset mittaukset toteutetaan noin kolme viikkoa ennen leirille lähtöä.

Tavoitteenamme on siis aikaansaada ohjeistus korkeanpaikanharjoittelun helpottamiseksi ja löytää menetelmät siihen miten pystymme todentamaan korkealla harjoittelun sopivuuden yksilölle. Toivotaan hyvää ja onnistunutta projektia !

Projektin uimarit:

Laura Lajunen
Laura Kurki
Melina Heikkinen
Tessa Nurminen
Severi Allonen
Teemu Vuorela
Matti Mattsson
Sami Juopperi
Tony Eriksson
Tuukka Myller

 

Henkilökohtaiset valmentajat:

 

Olli Kantola
Marjoona Teljo
Jari Nordblom
Kimmo Nurminen
Raino Nieminen
Janne Ihanainen
Tomi Pystynen

 

Tallennettu kategorioihin Yleistä | Jätä kommentti

Harjoitus esimerkkejä Nuorten Maajoukkueen leiriltä

Linkin alta löytyy kolme esimerkkiä Nuorten Maajoukkueen leirillä tehdyistä harjoituksista. Vaikka NEM-ikäisillä pääpainon tuleekin olla edelleen monipuolisessa myöskin riittävää määrää sisältävässä harjoittelussa on silti otettava huomioon uimareiden päämatkat ja niiden erityispiirteet.

Harjoituksia Nuorten MJ

Mittasimme ns. kovan III-alueen harjoituksen jälkeen myös laktaattiarvot heti pääsarjan jälkeen ja loppuverryttelyn jälkeen. Sprinttereillä päästiin jopa 15.6 laktaattiarvoihin kun taas pidemmän matkan uimareilla arvot jäävät noin 8-8.5 välille. Tämä on erittäin tärkeää ottaa huomioon harjoittelua suunniteltaessa. Uimareiden elimistöt vastaavat harjoitteluun eritavalla ja tämän vuoksi saadaksemme oikean potentiaalin irti nuorista lahjakkuuksistamme on otettava huomioon tämä seikka. Räjähtävällä elimistöllä varustettu urheilija saattaa saada itsestään huomattavia tehoja irti mutta samalla on kykenemätön suorittamaan esim. pitkää vauhtikestävyys sarjaa. Samalla taas pidempien matkojen uintiin sopivammalla elimistöllä varustettu urheilija ei välttämättä saa itsestään irti kovinkaan paljon anaerobisessa tehoharjoituksessa mutta pystyy uimaan huomattava laadukkaan vauhtikestävyysharjoitteen.

Valmentajan olisikin oleellista pyrkiä vastaamaan harjoittelun sisällöillä uimareiden luontaisiin vahvuuksiin mahdollistaen näin uimareiden kehittymisen lähemmäs omaa maksimipotentiaaliaan.

Mittasimme laktaattiarvot myös verryttelyn jälkeen. Arvot vaihtelivat välillä 3.6-1.3. Tässäkin mittauksessa sprintereillä mitattiin selvästi korkeampia arvoja. Oliko siis sprinttereiden loppuverryttely ollut riittävä ? Vai onko sprinttereille jopa hyväksi pitää laktaattiarvoja hieman koholla harjoituksen jälkeen ? Yleisen käsityksen mukaan verryttelyn jälkeen arvojen tulisi olla ainakin alle 2.5 mieluummin alle 2.0, jotta jumittavia laktaatteja ei jää elimistöön. Oma näppituntumani sprinttereistä kuitenkin kertoo hieman muuta. Jos teillä lukijoilla on tiedossa tätä olettamusta tukevia tutkimuksia tai omaa faktaa tai näppituntumaa niin olisi mielenkiintoista kuulla.

 

Tallennettu kategorioihin Yleistä | 1 kommentti

Tehkääpä perässä…

Suomen nuorten Maajoukkue on päättänyt menestyä ensi kesän Nuorten Euroopanmestaruusuinneissa Antwerpenissa.

NMJ2012

Tallennettu kategorioihin Yleistä | Jätä kommentti

Uimarin vireystason seuranta

Terveisiä kaikille Nuorten Maajoukkueen leiriltä Rio Maiorista. Kausi on mielenkiintoisessa vaiheessa kun lähestymme kevään ja kesän suuria koitoksia. Em-kisat jo kolkuttavat ovella ja viimeaikojen tulosten valossa voimme odottaa entistä enemmän kärkiuimareiltamme. Onnittelut Matias Koskelle ja hänen valmentajalleen Olympialaisten QT ajasta. Samoin suuret onnittelut Emilia Pikkaraiselle ja valmentajaisä Jukalle upeista SE tuloksista Ruotsissa.

Usein valmentajalla on olemassa käsitys valmennettaviensa olotilasta ja yleisestä vireystasosta. Olen kuitenkin huomannut, että usein oma tuntemukseni on ollut jotain aivan muuta kuin mitä uimari on lopulta kertonut minulle omasta tilastaan. Tämän vuoksi olenkin pyrkinyt löytämään luotettavampia keinoja valmennettavien palautumisen ja vireystason seurantaan.

UTL-leirillä Fuerteventurassa Matti Mattsoninkin valmentajan tunnettu Tomi Pystynen jakoi meille kaikille osaamistaan ja energiaansa teettämällä excel seurantaa paikallaolleiden vireystasosta. Teimme seurannasta valmiin taulukon, jota on helppo käyttää myös muualla. Taulukon kysymyksiä voi luonnollisesti muokata haluamaansa suuntaan. Mielestäni tämän seurannan avulla pystyy havaitsemaan uimarin vireystason muutokset esim. viikon jänteellä. Esimerkkinä olevassa taulukossa kyseisen uimarin vireystason on noussut seurannan aikana keskiarvollisesti. Tauloksta näkee myös hyvin onko uimarilla esim. ongelmia latautua harjoitukseen ja onko harjoitus sopinut hänelle eli onko hän esim. kovasa harjoituksessa saanut itsestään hyvin irti.

Lisäksi jos talukkoa tarkastellaan koko ryhmän näkökulmasta voidaan havaita onko esim. leiri rasittanut ryhmää tai onko jokin yksittäinen harjoitus onnistunut erittäin hyvin tai kenties huonosti.

Käyttäkää talukkoa vaapaasti omissa seurannoissanne tai muokatkaa siitä oman näköisenne.

Vireystason seuranta

Tallennettu kategorioihin Yleistä | Jätä kommentti

Treenivinkkjeä maajoukkueen leiriltä

Parhaillaan menossa olevalla UTL-leirillä ollaan tehty hyviä harjoitteita, joita haluan tässä nyt avata. Olemme tehneet yhdessä valmentajatiimin kanssa kokonaissuunnitelman pohjalta yhteisesti harjoitusohjelmat kolmen harjoituksen jaksoissa. Alla siis esimerkit nopeus, teho ja vesivoimaharjoituksista.

Nopeusharjoitus

Harjoituksen aluksi tehtiin fysioterapeutin johdolla noin 40 minuuttia kestänyt kuivaharjoitus, jossa lämmittelyn jälkeen tehtiin räjähtäviä hermotusta aktivoivia liikkeitä.

Explokuiva

Altaassa uitiin seuraavanlainen harjoitus:

300 m Verryttelyä

6*4*50 L.1.30 (Jokaisen 4*50 jälkeen 2*100 verraa L.1.40)

1. 25 kiihdyttäen räpylöillä / 25 verr.

2. Päinkellunnasta 15-20 m maksimia keskittyen vartalon asentoon ja otteeseen heti ensimmäisestä vedosta

3. Kellunnasta lähetyksellä akselin ympäri kierrähdys + kuperkeikka + 15 maksimia

4. Räpylöillä 25 maksimia / 25 verr.

5. 6 käsivetoa vuorotahtista uintia / 3 käsivetoa tasatahtista uintia / loppu verryttelyä

6. Suora 25 metriä maksimia ajalla / 25 verr.

Lopuksi uitiin tarpeellinen määrä loppuverryttelyä, jossa mukana keskittyminen otteenhakuun, varatalon kiertoon, vartalon asentoon ja liukujen jälkeisiin pintautumisiin.

Tavoitteena tällä harjoituksella oli yhdistää nopeus kuivaharjoittelussa ja altaassa. Uimarit suorituivatkin altaassa nopeusharjoitteista huomattavan laadukkaasti ja uskon, että laadukkaalla kuivaharjoituksella oli vaikutusta asiaan.

Tehoharjoitus

Tehoharjoituksessa uimarit eriytettiin pääsarjan kohdalla kahteen eri ryhmään päämatkojen perusteella.

Harjoituksen verryttelyssä oli mahdollisuus valita oman verryttelyn ja ohjatun verryttelyn välillä. Harjoitus oli kokonaisuudessaan varsin rasittava ja mittasimme sarjan aikana kaikilta uimareilta laktaatit kovien vetojen jälkeen.

OV verra n. 25 min tai

4*100 (75kv/25 scul) I-II T.15

4*75 (50 vu/25 veden alla Räp.) I-II T.15

4*50 (1. 10 DPS/10Maks./30 I) T.20

4*100 KV/Pot

Kaikki yhdessä:

3*200 (150 tekniikkaan keskittyen / 50 kiihdyttäen) T.20

100 verr.

2*100 vu II/III T.20

Sprintterit

4 kierrosta:

4*50 (3*50 III/IV, 1*50 I) L.1.30

2*100 (II+) L.1.40

Muut

3 kierrosta (2 kierrosta ui 1 kierros välineillä):

200 vu II L.3.00

2*100 (50 vu II+/50 ru III) neg. L.1.40

6*50 OV IV L.1.30

200 verr.

Lopuksi kaikilla sama loppuverryttely:

2*100 (25 tassua/25 ui I) T.15

4*50 Pot I-II T.15

2*100 KV I-II T.15

8*50 (1.Drilli/dps 2. Nimmari kellunta + 25 dps) T.15

100-300 Ov verraa.

Vesivoima

Vesivoimaharjoituksia voidaan teettää monella eri tavalla. Tässä on yksi esimerkki sellaisesta:

Verryttely:

3*8*50 (1. Vu/Ov 2. Kv 3. Sku kiertäen) I-II T.15

Pääsarjassa kolme eri paikkaa a`20 min, joissa uimarit tekevät harjoitteet pareittain:

1. Nilkkarenkaat / varjot

8*50 (25 dps /25 kiihd) 2*Nilkkarenkailla 2*Norm. Tauko noin 20 sek.

4*100 (1. 50 ui/25 delf/25 ui 2. Lajinvaihto 50 m välein) II T.15

2. Parityönnöt räpylöillä (Työnnetään paria hartioista siten, että pari on varpaat menosuuntaan selällään. Työnnettävän parin on oleellista keskittyä vartalon hallintaan, jotta työntävä pari pystyy työntämään suoraan)

8*50 (Parin vaihto 25 m kohdalla) Tauko noin 20 sek.

4*100 (1. 50 ui/25 ilman hengitystä/25 ui 2. 50 ui/25pot/25ui) II T.15

Parityönnöt

3. Pohjaponnistukset

3 kierrosta:

3*pohjaponnistus

3*pohjaponnistus + delffiinipotkut ylöstullessa

3*pohjaponnistus + delffiinipotkut + pinnallejäänti delfiinipotkuja tehden kunnes rintakehä laskee veden alle

Pohjaponnistukset

Näiden jälkeen 50-100 verraa

4*100 (1. Ov 2. 25 scul/25dps/50 kiihd.) II T.15

Lopuksi kaikilla 10-15 minuuttia verryttelyä, jossa tasapintautumisia (takaraivo ja takapuoli pintaan yhtäaikaa), tekniikkaharjoitteita ja startteja

 

Tallennettu kategorioihin Yleistä | Jätä kommentti

Kilpailuanalyysit SM-kisat Vaasa 2012

Tässä ovat uudet kilpailuanalyysit Vaasan SM-kisoista. Tutustukaa huolella ja kyselkää jos kysyttävää on. Toivon, että valmentajat ympäri Suomen ottavat nämä rohkeasti käyttöön valmennuksen apuvälineenä.

Analyysien layouttia tullaan kehittmään lukijaystävällisempään suuntaan ensi kesän LRSM-uintien yhteydessä kun saamme käyttöömme kahden kameran järjestelmän.

Kiitokset Vierumäen urheiluopistolle kilpailuanalyysien tuottamisesta.

Naiset:

Naiset 1500m Vapaauinti, Naiset 800m Vapaauinti, Naiset 400m Vapaauinti, Naiset 200m Vapaauinti, Naiset 200m Selkäuinti, Naiset 200m Sekauinti, Naiset 400m sekauinti, Naiset 200m Rintauinti, Naiset 200m Perhosuinti, Naiset 100m Vapaauinti, Naiset 100m Selkäuinti, Naiset 100m Rintauinti, Naiset 100m Perhosuinti, Naiset 50m Vapaauinti, Naiset 50m Selkäuinti, Naiset 50m Rintauinti, Naiset 50m Perhosuinti

Miehet:

Miehet 1500m Vapaauinti, Miehet 800m Vapaauinti, Miehet 400m Vapaauinti, Miehet 400m Sekauinti, Miehet 200m Vapaauinti, Miehet 200m Selkäuinti, Miehet 200m Sekauinti, Miehet 200m Rintauinti, Miehet 200m Perhosuinti, Miehet 100m Vapaauinti, Miehet 100m Selkäuinti, Miehet 100m Rintauinti, Miehet 100m Perhosuinti, Miehet 50m Vapaauinti, Miehet 50m Selkäuinti, Miehet 50m Rintauinti, Miehet 50m Perhosuinti

Tallennettu kategorioihin Kilpailuanalyysit, Yleistä | 4 kommenttia

Valmentajatapaaminen Vierumäellä

Suuri joukko Suomen kärkipään uintivalmentajia kokoontui viime viikolla Vierumäelle keskustelemaan suomalaisen huippu-uinnin tulevaisuudesta ja kuulemaan mm. Aino-Kaisa Saarisen ja Jukka Keskisalon valmentajan Ismo Hämäläisen näkemyksiä huippuvalmennuksesta. Tilaisuudessa esiteltiin myös tässäkin blogissa esiin tuotu suunnitelma Uimaliiton testausjärjestelmän kehittämiseksi.

Ensimmäisen päivän teemoista esiin nousi mm. kysymys siitä miten määritellään huippu-urheilja ? Asian tiimoilta käytiin pitkään keskustelua. Onko huippu-urheilja vaikkapa Suomen mestari, KV-kisoihin pääsevä vai KV-kisoissa menestyvä ? Yhteisesti oltiin samaa mieltä käsitteestä huipulle pyrkivä urheilja, joita kaikki tavoitteellisesti harjoittelevat ja täysillä huipulle pääsemiseen panostavat urheilijat ovat. Varsinaisen huippu-urheiljan määritelmää on kuitenkin vaikea määrittää. Useissa kannanotoissa huippu-urheilja miellettiin aikuisten KV-kisoissa semifinaaalipaikan saavuttavaksi urheilijaksi. Tärkeäksi nähtiin myös se, että kaikkia tavoitteellisesti harjoittelevia pitää arvostaa ja heitä pitää huomioda.

Hyvä kysymys on myös se onko esim. Nuorten EM-kisojen finalisti jo huippu-urheilija ? Oma mielipiteeni on, että olisi toivottavaa arvostaa entistä enemmän aikuisurheilun kehittymistä tietysti samalla nuoria ja heidän huipputuloksiaan arvostamalla.

Ismo Hämäläisen esityksessa esiin tuli paljon juuri huippuvalmennukseen liittyviä asioita. Hän käyttää valmennuksen pohjana suurelta osin  fysiologista lähstymistä mutta myös keskustelee paljon valmennettaviensa kanssa. Myös testaaminen on hänellä suuressa roolissa valmennuksen kokonaisuudessa. Mielestäni Ismon esityksessä kiinnostavaa oli se miten tarkaan hän oli asiat miettinyt näiden yksilöiden kohdalla. Hänen mielestään huippu-urheiljaa valmentavalla valmentajalla ei voi olla suurta ryhmää koska silloin asioita jäisi tekemättä yksilöiden kohdalla. Tällä hetkellä hänellä on kaksi valmennettavaa. Tämä sai ainakin minut taas kyseenalaistamaan varsinkin aikuishuippujemme kohdalla ryhmäkokoja. Mielestäni omat huippumme ansaitsevat riittävän määrän huomioita omalta valmentajalta ja vastaavasti seurojen ja meidän Uimaliitossa tulee tukea tätä omalla toiminnallamme.

Tässä linkkinä Ismon esitys:

Huippu-urheilu ja valmentaja 9.2.2012

Testausesitys:

Testileiristä

Lundin seminaarin yhteenveto:

Yhteenveto Lund

 

 

Tallennettu kategorioihin Yleistä | 1 kommentti

Kilpailuanalyysit SM-uinnit Vaasa

Vaasan SM-uintien aikuisten finaaleista tehdään taas kilpailuanalyysit viime SM-kisojen tapaan.  Analyysit tulevat Vetopituutta blogiin heti kun ne valmistuvat.

Olen  käynyt keskustelua valmentajien kanssa analyyisen lukemisesta ja niiden käytöstä käytännön valmennukseen. Osa valmentajista on ottanut analyysit käyttöön hyvinkin kiinteäksi osaksi kilpailusuorituksen kehittämistä. Osalla taas analyysi on vielä eteäinen asia, ja se koetaan liian vaikeaksi tavaksi lähestyä kilpailusuoritusta.

Tärkeää kilpailuanalyysin käytössä on säännöllisyys ja kyky erottaa omalle uimarille oleelliset asiat analyysistä. On totta, että kilpailusuoritukseen liittyy paljon muitakin asioita kuin vain kylmät numerot. Kuitenkin numeroidenkin takana piilee suuria vastauksia oman uimarin kehittämiseen. Meille valmentajille haasteena onkin kyky lähestyä analyysejä oikein siten, että uimari saa palautteesta selkeän kuvan asioista, joita te valmentaja-uimari parina voitte lähteä kehittämään ja asiosta, jotka jo ovat hyvällä tasolla.

Palautteen antoon on varattava riittävästi aikaa, jotta asiat saadaan käytytä riittvän selkeästi läpi. Mitä lähdetään kehittämään, milloin, miten paljon ja miten kauan. Milloin voidaan odottaa tuloksia ja miten tulokset näkyvät. Myös valmentajan on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin.

Saamamme palautteen perusteella pyrimme kehittämään analyysien layouttia selkeämpään suuntaan. Siis yksinkertaistetaan ja mahdollisesti lisätään väreillä selkeyttä uimarille vahvojen ja heikkojen osa-alueiden helpomman hahmottamisen mahdollistamiseksi. Olisi myös hienoa jos pystyisimme tekemään ns. valmentajalle suunnatun detalji analyysin ja sen pohjalta yksinkertaistetumman ns. uimarianalyysin, jota voisi käyttää palautteen pohjana.

Juteltuani usean valmentajan kanssa viimesten viikkojen aikana minusta tuntuu, että ollemme saamassa hyväkuntoisia uimareita SM-kisoihin. Katse terävänä kohti kylmiä väreitä.

Nähdään Vaasassa !

Tallennettu kategorioihin Yleistä | Jätä kommentti

Korkeanpaikanharjoittelu projekti

Korkeanpaikan projektin hakuaika umpeutuu tänään 27.1. Kiinnostus projektia kohtaan on ollut erinomaista ja saamme jalkeille juuri sopivan ryhmän projektia tekemään. On ollut hienoa huomata, että suomalaisissa uimareissa ja valmentajissa löytyy uskallusta lähteä mukaan kokeilemaan uutta.

Korkeanpaikan harjoittelu on tärkeä osa huipputason valmentautumista lähes kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi meidänkin täytyy olla samalla starttipallilla muiden kanssa. Totuus on myös se, että monessa maassa korkeanpaikan harjoittelua tehdään enemmän tai vähemmän “musta tuntuu” metodeilla. Oman projektimme jälkeen meillä on mahdollisuus antaa teille valmentajille paljon “mutua” paremmat ohjeet.

Prjojektiin valittavat uimarit selviävät helmikuun aikana.

Kaikki ne,jotka olette muuten kiinnostuneita asiasta voitte olla yhteydessä minuun ja kysellä tähän alueeseen liittyvistä asioista. Vastaan mielelläni.

 

Tallennettu kategorioihin Yleistä | Jätä kommentti