Suuri joukko Suomen kärkipään uintivalmentajia kokoontui viime viikolla Vierumäelle keskustelemaan suomalaisen huippu-uinnin tulevaisuudesta ja kuulemaan mm. Aino-Kaisa Saarisen ja Jukka Keskisalon valmentajan Ismo Hämäläisen näkemyksiä huippuvalmennuksesta. Tilaisuudessa esiteltiin myös tässäkin blogissa esiin tuotu suunnitelma Uimaliiton testausjärjestelmän kehittämiseksi.
Ensimmäisen päivän teemoista esiin nousi mm. kysymys siitä miten määritellään huippu-urheilja ? Asian tiimoilta käytiin pitkään keskustelua. Onko huippu-urheilja vaikkapa Suomen mestari, KV-kisoihin pääsevä vai KV-kisoissa menestyvä ? Yhteisesti oltiin samaa mieltä käsitteestä huipulle pyrkivä urheilja, joita kaikki tavoitteellisesti harjoittelevat ja täysillä huipulle pääsemiseen panostavat urheilijat ovat. Varsinaisen huippu-urheiljan määritelmää on kuitenkin vaikea määrittää. Useissa kannanotoissa huippu-urheilja miellettiin aikuisten KV-kisoissa semifinaaalipaikan saavuttavaksi urheilijaksi. Tärkeäksi nähtiin myös se, että kaikkia tavoitteellisesti harjoittelevia pitää arvostaa ja heitä pitää huomioda.
Hyvä kysymys on myös se onko esim. Nuorten EM-kisojen finalisti jo huippu-urheilija ? Oma mielipiteeni on, että olisi toivottavaa arvostaa entistä enemmän aikuisurheilun kehittymistä tietysti samalla nuoria ja heidän huipputuloksiaan arvostamalla.
Ismo Hämäläisen esityksessa esiin tuli paljon juuri huippuvalmennukseen liittyviä asioita. Hän käyttää valmennuksen pohjana suurelta osin fysiologista lähstymistä mutta myös keskustelee paljon valmennettaviensa kanssa. Myös testaaminen on hänellä suuressa roolissa valmennuksen kokonaisuudessa. Mielestäni Ismon esityksessä kiinnostavaa oli se miten tarkaan hän oli asiat miettinyt näiden yksilöiden kohdalla. Hänen mielestään huippu-urheiljaa valmentavalla valmentajalla ei voi olla suurta ryhmää koska silloin asioita jäisi tekemättä yksilöiden kohdalla. Tällä hetkellä hänellä on kaksi valmennettavaa. Tämä sai ainakin minut taas kyseenalaistamaan varsinkin aikuishuippujemme kohdalla ryhmäkokoja. Mielestäni omat huippumme ansaitsevat riittävän määrän huomioita omalta valmentajalta ja vastaavasti seurojen ja meidän Uimaliitossa tulee tukea tätä omalla toiminnallamme.
Tässä linkkinä Ismon esitys:
Huippu-urheilu ja valmentaja 9.2.2012
Testausesitys:
Lundin seminaarin yhteenveto:
Päivitysilmoitus: Yhteenvedon aika SM ja NSM-uinneista « VP:n blog